Kielellinen monimuotoisuus määritellään kahdella tavalla:
Molemmat kielellisen monimuotoisen mittaustavat, kielten absoluuttinen määrä ja suurinta kieltä puhuvien asukkaiden prosenttiosuus, soveltuvat tiettyihin tarkoituksiin.
Lähde: WHY SHOULD LINGUISTIC DIVERSITY BY SUPPORTED IN EUROPE? SOME ARGUMENTS (T Skutnabb-Kangas)
Euroopan yhdentyminen on EU:n keskeinen tavoite. Samalla EU vaalii kansojensa kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta edistämällä eri kielten opettamista ja oppimista ja pyrkii näin vahvistamaan yhteisvastuullisuutta ja keskinäistä ymmärtämystä.
Kielellistä monimuotoisuutta tukevien EU:n politiikkojen tavoitteena on luoda toimintaympäristö, jossa kaikkia kieliä voidaan käyttää täysipainoisesti ja jossa edistetään monipuolista kielten opiskelua ja oppimista. EU:n kunnianhimoisena tavoitteena on, että mahdollisimman moni unionin kansalainen taitaisi äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä.
EU:ssa tunnustetaan englannin asema eniten puhuttuna kielenä Euroopassa, mutta halutaan kuitenkin varmistaa, ettei englannin käyttö ajan mittaan rajoita kielellistä monimuotoisuutta EU:n alueella. Tämän vuoksi Euroopan komission toimintasuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu kahden vieraan kielen oppiminen äidinkielen lisäksi.
Lähde: Kielet ja Eurooppa