• Pääsivu
• Kielellisiä kysymyksiä
• Toimintoja
• Tutkimusta
• Taustaa

EU:n kieliä - Kielellinen demokratia

Demokratia - monimerkityksinen käsite

Jo 2500 vuotta sitten kehittyi Ateenassa käsite "demokratia" sanoista "dêmos" (kansa) ja "kratos" (valta). Tästä pienestä siemenestä, joka kylvettiin Ateenassa, kasvoi kokonainen ajatusten metsä demokratiasta. Esimerkiksi taloudellisen demokratian kannattajat pyrkivät siihen, että taloudelliset voimavarat yhteiskunnassa jaettaisiin suhteellisen tasaisesti. Sosiaalisen demokratian jäsenten tulee ehdottomasti päästä käsiksi tasaveroisesti julkisiin palveluihin kuten koulutus ja terveydenhoito. Usein väitetään, että todelliseen demokratiaan ei riitä äänioikeuden antaminen kaikille kansalaisille. Todellinen kansanvalta voi syntyä vain kun kaikilla on tyydyttävät elinolosuhteet ja hyvä koulutus.

Demokratia - myös kielellinen?

Mielestämme kielelliset näkökohdat EU:n tason demokratiassa tulevat yhä ajankohtaisimmiksi ja tutkimuksen arvoisiksi. Miten voi olla väittelyjä ja keskusteluja monien maiden ihmisten välillä jos EU:n kansalaiset eivät voi helposti viestiä keskenään? Miten voi odottaa, että Euroopan kansalaiset päätyvät viisaisiin ratkaisuihin ylikansallisissa aloitteissa, jos tiedot ja ajatukset tulevat heille vain sellaisten kielten välityksellä, joita he eivät täysin hallitse? Kaikissa Euroopan maissa, jonkin yhteisen kielisopimuksen laatiminen, joko yhden tai useamman kielen puitteissa, on ollut olennainen osa demokratian kehittämistä. Siksi ehdotamme uuden käsitteen tuomista EU:n poliittisen keskustelun piiriin, nimittäin kielellisen demokratian. Tällä käsitteellä tähtäämme siihen, että demokratian tärkeimmät ajatukset (samat oikeudet kaikille ihmisille, viestinnän vapaus, tehokas osallistuminen päätöksiin) sisältäisivät myös kielelliset ulottuvuudet.

Kielellinen demokratia - joitakin esimerkkejä

Yleensä ihmiset eivät ole kovin tietoisia kielellisen alueen epätasa-arvoista, joita on kuitenkin runsaasti. Mieti esimerkiksi näitä:

• vähemmistökieltä puhuvat, jotka eivät voi tai joilla ei ole oikeutta käyttää kieltään koulussa, työpaikalla, jne.;
• maahanmuuttajat, joiden mm kielellisistä syistä on vaikea päästä sisään uuteen yhteiskuntaan ja löytää työtä;
• ihmiset, joiden on vaikea oppia kansallisia kieliä, mutta kuitenkin haluavat toimia kansainvälisessä järjestössä;
• oppilaat, jotka haluaisivat oppia kielen A, mutta joiden täytyy opetella kieltä B, koska nykyisen muodin mukaisesti se on hyödyllisin ja tärkein;
• EU:n työpaikat, jotka vaativat syntyperäistä englannin tai ranskan tuntemusta;
• konferenssin osanottaja, jonka täytyy puhua julkisesti kielellä, jota hän ei täysin hallitse ja siksi vaikuttaa vähemmän älykkäältä kuin on.

Eräs konkreettinen esimerkki on että lähes kaikki hallituksista riippumattomat kansainväliset järjestöt Länsi-Euroopassa käyttävät pääasiassa englantia tai englantia ja ranskaa, jopa ne, jotka työskentelevät demokratian lisäämiseksi EU:ssa...

Kielellinen demokratia - jatkuvaa ponnistelua

Samoin kuin poliittinen demokratia tarvitsi yli 2000 vuotta valloittaakseen Euroopan, varmasti tullaan tarvitsemaan pitkä aika tuomaan todellinen kielellinen demokratia Euroopan unioniin tai kansainväliseen elämään yleensä. Vielä vähän aikaa sitten suhteellisen harvalla ihmisellä oli mahdollisuus ottaa kansainvälisiä yhteyksiä ja siksi luonnostaan ei ollut suurta tarvetta kielelliselle demokratialle. Lisäksi ihmiset, jotka ovat tehneet kansainvälisen uran, ovat saavuttaneet sen osaksi kielellisten kykyjensä ansiosta, joten heille tavallisesti ei ole ollut vaikeutta puhua vieraalla kielellä. Mutta nykyään Internetin ja muun kehityksen takia yhä useammat ihmiset ovat yhteydessä rajojen yli. Heissä kasvaa tietoisuus Euroopasta, ja maapallosta, monikielisenä, monikansallisena ympäristönä, jossa demokratia on vielä heikko, mutta vahvistumassa. Tällaisessa tilanteessa, äänet kielellisen demokratian puolesta mitä luultavammin löytävät yhä enemmän kuulijoita.

Pitempi artikkeli kielellisestä demokratiasta: de, en, eo, fr, sk, sv ktp [estos ligiloj]